Siskon viime keväänä siemenestä kasvattamat kulta-akileijat ovat selvinneet talvesta hienosti. Terhakkaat mykeröt aukovat jo lehtinuppujaan koivunlehtien varjosta.
Saimme haravoitua vasta osan puutarhasta. On se kovaa työtä, ei mitään kukkahattuhommaa.
Ja tältä näyttävät mökin jaloakileijoista keräämieni ja maaliskuussa kylvämien siementen kasvu. Tästä innostuneena päätin ensi kesänä kulkea pihoissa ja puutarhoissa keräämässä siemeniä mielenkiintoisista kasveista. Kun kerran näin helposti itävät.
Juu, tiedän. Akileijat pitäisi koulia. Mutta multa on taas loppu. Ja kohta loppuu purkit.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti