Mökilläkäynti oli minulle ensimmäinen kerta tänä keväänä. Olipa ihana taas nähdä, miten talven jäljiltä pikkuruiset nuput nousevat maasta. Mökkinaapuritkin nähtiin työntouhussa.
Aloitetettiin pihan haravointi ja kalkitus. Ruusuangervotkin leikattiin. Ja kaiken työn taustalla järven jäällä lauloivat hanhet.
Kyllä elämä on ihanaa! Vaikka ensimmäinen rakkokin tuli angervoja leikatessa...
Kevätesikot alkavat puhjeta taas kukkaan.
Pioneissakin on jo nuput.
Pupujussi oli järsinyt ruusuangervorivistä ensimmäisen puskan jo valmiiksi. Ei tarvinnut enää leikata kuin loput.
Viime vuonna kylvetyt keltaiset akileijat olivat tehneet jo ensimmäiset lehdet.
Erityisen iloinen olin kivikkotarhan pikkuruisesta isomaksaruohontaimesta, joka oli selvinnyt ensimmäisestä talvestaan.
Elämä on keväällä ihanaa, ihan parasta! Rakkokin on tavallaan vain mukava muisto :-)
VastaaPoistaKyllä! Jo polttelee mieli takaisin haravan varteen. Tosin ensin pitäisi vaihtaa taimet uuteen multaan ja isompiin astioihin. Onneksi on viikonloppu!
Poista