Melkein vuoden projekti on nyt lopultakin valmis. 12 x 18 eli yhteensä 216 virkattua isoäidinruutua on nyt virkattu ja yhteen kasattu, ja mummoruutupeitto sai pienen pitsireunuksenkin. Olen niin ylpeä itsestäni, sillä edellisestä virkkauksesta oli kulunut jo jokunen vuosi. Olinkohan ala-asteen jälkeen virkannut yhtään mitään...
Peittoprojekti alkoi stressin ja harmituksen poistona. Suosittelen muillekin moisista vaivoista kärsiville. Sopivissa hetkissä oli mukava ottaa virkkuukoukku käteen ja askarrella eriväristen lankakerien parissa.
Todella lämmin peitto päätyy mökille kevään viileitä öitä lämmittämään. Lankana käytin Novitan 7 veljestä.
Onpa todella kaunis! Ihana lopputulos, kyllä kannatti ahertaa melkein vuoden ajan!
VastaaPoistaKiitos! Olen vieläkin ihmeissäni, että sain peiton virkattua ja vielä kasattua. Mutta erityiskivaa oli se, että sen tekeminen oli KIVAA!
VastaaPoistaTodella kaunis, ja niin kesäinen! :)
VastaaPoistaKiitos! Vieäkin on hyvä mieli, kun sain kerrankin jotakin valmiiksi :)
VastaaPoistaKivan näköinen peitto ja varmasti lämmittää :)
VastaaPoistaSyksyllä,kun pihatyöt alkavat vähentymään alkaa itselläkin aina kädet kaivata jotakin puuhaa ja mikäpä sen mukavampaa kuin istuskella lämpimässä sohvalla ja neuloa tai virkata.
Kiitos, (todella) lämmin on.
VastaaPoistaJa juuri noin. Kesällä ei käsityöt maistu vaan vaihtuvat ulkohommiin, mutta talvella on mukava nysvätä :)